Kaksi viikkoa Xelodaa tuli popsittua ja meni ihan hyvin, ehkä hiukan öklöä oloa joskus, mutta ei mitään pahempaa. Väliverikokeissa maksa-arvotkaan ei olleet pompanneet vaan osa jopa laskenut ja sain kutinaan Adursalia joka on auttanut paremmin kuin antihistamiinit. Iho oli jossain vaiheessa aika keltainen, mutta se on selkeästi häipynyt eli toiveissa olisi että maksa-arvot olisivat tulleet alaspäin. Samaten ne patit joita minulle kesän aikana ilmestyi ihon alle sinne tänne ovat alkaneet häipyä tai ainakin selvästi pienentyneet, olisiko johtuneet tuosta edellisestä sytostaatista kuka tietää. Huomenna olisi verikokeet ja maanantaina lääkärille, toivottavasti näyttää paremmalta kuin edellisellä kerralla. Oloni on joka tapauksessa selvästi parempi ja pirteämpi kuin pitkiin aikoihin eli siinä mielessä olen ainakin paremmassa kunnossa.

Surullista tässä viikossa on ollut kun jouduimme lähettämään 18 vuotiaan kissamme kissojen taivaaseen. Sen kunto heikkeni todella nopeasti kesän aikana ja alkoi olla jo rankkaa katsoa sitä, kun näki kuinka heikossa kunnossa se oli. Päätös oli vaikea, mutta varmaankin oikea kissan kannalta, vaikka kuka sen tietää kun nuo eläimet eivät puhua osaa. Meillä on kuitenkin vielä tämän lemmikkimme tyttären tyttären tytär, joka on vasta 8 vuotias, toki se on ollut hiukan ihmeissään kun on nyt ainoana kissana talossa, koko sen elämän ajan sillä on ollut kissakavereita.