Viikonloppuna alkoi entisöintikurssi, joka loppuu tänään. En ole ennen moista hommaa tehnyt, mutta nyt oli kunnostettavana vanha 40-50 luvun kirjakaappi, äidin perintöjä. Ensimmäinen päivä oli tosi rankka kun siklillä raaputtelin lakkoja pois, hiki virtasi noronaan, niin että oikein hävetti, kuntohan ei oikein ollut huipussaan muutama päivä sytojen jälkeen. Noita kursseja kun kuitenkin on rajallisesti ja tuonne onnistuin pääsemään niin mentävä oli. Nyt on jo ensimmäinen lakkakerros pinnassa ja hyvältä näyttää, taisin onnistua ihan hyvin. Äidin peruja olisi vielä lapsuudenkodin ruokapöytäkin laitettavaksi, joten yritän syksyllä päästä uudelleen kurssille kansalaisopistoon, tämä kun oli vain tällainen lyhytkurssi.

Tuosta syövästä ja hoidoista huolimatta yritän elää niin normaalia elämää kuin vain mahdollista, jos olisin jäänyt sängyn pohjille makoilemaan siellä olisin saanut olla jo 13 vuotta (vaikka tuskin olisin enää hengissäkään jos niin olisin tehnyt). Nyt kun on nämä Caelyx-hoidot menossa pystyy sairastamisen välillä sysäämään taka-alalle kun hoidot ovat harvoin, toista oli viime vuonna kun hoitona oli Taxol viikottain, eli kolmena viikkona peräkkäin hoito ja sitten yksi väliviikko ja sama homma taas alusta. Pahaa pelkään kyllä että nykyinen hoito saattaa vaihtua tuohon kyseiseen viikko-taxoliin, mutta se on sitten sen ajan murhe. Nyt on vielä kolme viikkoa vapaata hoidoista, nautitaan siitä.