Ylihuomenna pitäisi mennä seuraavaan hoitoon, saapa nähdä toteutuuko. Osa maksa-arvoista oli jopa laskenut mutta osa noussut, mm se P-GT joka on jo lähempänä 2000! Osoittaa kaiketi että maksa tuhoutuu pikku hiljaa (eikä edes niin kovin hiljaa...) Edellisen hoidon jälkeen olin pari viikkoa tosi väsynyt, vasta viime viikko on ollut normaalimpaa oloa, mitään kipuja ei onneksi ole mutta kun sitä toivoisi että hoidot auttaa, eikä niin taida tapahtua, niin se vetää mielialaa alaspäin. Ihmettä tässä taidan odotella, mutta ei ole vaihtoehtoakaan, aivan masennuksen syövereihin en haluaisi pudota. Mutta ei sitä voi tosiasioilta silmiään sulkeakaan, minulle on ilmestynyt viimeisen parin kuukauden aikana ihon alle sellaisia patteja, ensin herneen kokoisia, mutta osa pikku hiljaa kasvanutkin. Kaiketi ovat etäpesäkkeitä, ainakin lääkäri viimeksi sanoi että voivat olla. Niitä on vähän siellä sun täällä ja tämä on taas aivan uutta. Lisäksi toisessa kainalossa on selkeästi suurentuneita imusolmukkeita, joten kaikki nämä ovat kyllä merkkejä taudin leviämisestä. Viimeisintä markkeriarvoa en tiedä, kuulen sen nyt kun menen sairaalaan, edellisellä kerralla sekin oli jatkanut nousuaan ja pahaa pelkään että niin on tilanne nytkin.

Jos ei hoidot ala tepsiä toivoisin todella että loppu tulisi sitten nopeasti, ettei tarvitsisi pitkiä aikoja odotella. Sen verran on pessimismi iskenyt että selvittelin tuossa jo hautajaisjärjestelyjäkin, en kuulu kirkkoon enkä välttämättä haluaisi pappia siunaamaan. Lisäksi kirjoitin ylös toivomaani musiikkia, mutta sen tarkempia ohjeita en varmaankaan tee, ei se ole minun tehtäväni ja eiköhän nuo jälkeen jäävät asian hoida. Ei nyt kuitenkaan mennä asioiden edelle, ehkä se ihme tapahtuu...