Nyt on sitten tullut sitä pelkäämääni takapakkia.

Olimme viikon lomalla Tallinnassa ja paluumatkalla alkoi vatsassa kiertää. No tietysti ajattelin että laivaruoassa oli ollut jotakin ja ripuli olisi pian päällä. Kuitenkin tämä oli erilaista, ei tullut pierun pierua ja niinhän siinä kävi että parin päivän päästä oli lähdettävä ensiapuun. Vatsaa yritettiin saada toimimaan Movicolilla, mutta kun ei niin ei. Siitä sitten siirryin osastolle, kuvauksien ja nenä-mahaletkun laiton jälkeen. Kuvausten mukaan varjoaine meni läpi, joten reilu viikko sitä tukosta sitten yritettiin saada pois. Olo toki alkoi helpottaa kun kolmas nenä-mahaletku sentään toimi, eka ei tuottanut mitään, toinen meni tukkoon, että sellaista. Tähystystä yritettiin, mutta sekään ei auttanut ja 10. päivänä sairaalaan tulosta sitten vihdoin leikattiin ja tehtiin ohutsuoliavanne. Sitten meni nestetasapaino päälaelleen ja olo oli tosi heikko, verenpaineet romahti ja suihkusta tultiin pyörätuolissa kun jalat ei kantaneet. No nyt on nestetasapaino saatu korjattua ja ruokakin on alkanut jo hiukan maittaa. Huomenna on 10. päivä leikkauksesta ja luulen että voisin jo lähteä kotiinkin. Tosin tuota avannesidosta en ole vielä kertaakaan päässyt itse vaihtamaan, mutta ei se nyt niin kauhean vaikealta näytä.

Olihan minulla tiedossa että tällainen tilanne voi tulla, mutta silti se yllätti. Paksusuolen osuudella oli niin paljon kasvainta että siksi päädyttiin tekemään avanne ohutsuoleen, koska vaarana olisi että jos kasvainmassa vielä lisääntyy voi suoli mennä tukkoon uudelleen. Sitä en sitten tiedä mitä tehdään jos ohutsuolikin tukkeutuu. Eli kyllä se markkerin nousu on leviämistä tarkoittanut... Vielä tässä on sekin että juuri oltiin vaihtamassa toiseen sytostaattiin, suun kautta syötävään Vepesid nimiseen valmisteeseen, en tiedä käykö se enää ja se Avastin on nyt sitten leikkauksen takia pois suljettu. Tähän tuli pakollinen ainakin kolmen viikon ylimääräinen hoitotaukokin, mitähän siitä seuraa. No huomenna pitäisi olla yhteydessä syöpäpolille ja mahdollisesti tavata lääkärikin jos vain aikataulut sopivat. Toivotaan nyt ettei tauti vallan hirveästi riemastu siitä leikkauksesta ja ala aivan villinä levitä, mutta siihen minä en pysty itse vaikuttamaan, ainoastaan toivomaan.