Ilmat ovat jäähtyneet, nyt täytyy jo pukea kunnolla päälle kun lähtee ulos, toisaalta kyllähän niitä huippuhelteitä oli jo riittämiin. Syksy tekee tuloaan ei mahda mitään, onneksi syksy tuo mukanaan nuo harrastuskuviot jos sitten jaksaa niitä hoitojen ohella. Ensi viikolla selviää jatketaanko tällä caelyxilla vai vaihtuuko hoito johonkin muuhun, valitettavasti pidän tuota jälkimmäistä vaihtoehtoa todennäköisimpänä. Mitään isompia oireita ei sairaus ole antanut, jollei sitten niihin lasketa sitä ettei vatsa tahdo kunnolla toimia ja se aiheuttaa kipua kun tavaraa pakkautuu. Toki se myöskin pelottaa että onko syöpä kuromassa suolta umpeen, niinkin kuulemma voi käydä, se ei kuulosta yhtään mukavalta vaihtoehdolta. Harmittavasti on muutakin vaivaa, kuten viime talvena operoitu polvi, jossa oli kierrukan repeämä ja kuulemma alkavaa nivelrikkoa. Se ei ole tullut kuntoon vaan muistuttelee koko ajan, etenkin jos on tehnyt pidemmän kävelyn kovalla alustalla, onneksi sitä ei kuitenkaan särje. Itse olen sitä mieltä että siinä saattaa olla uusi repeämä, koska liukastuin melko pian sen edellisen operaation jälkeen, lääkäri piti sitä kuitenkin epätodennäköisenä. Uutta leikkausta ei kuitenkaan voi nyt harkita kun syöpähoidot ovat käynnissä, joten täytyy kestää, jos vielä hoitotauolle joskus pääsen kuvautan sen uudelleen jotta nähdään mikä tilanne on. Vesijumppa onneksi sopii ja siihen olen menossa, joten ainakin kerran viikossa tulee sitten liikuttua.