Menipä tässä kuukauden päivät ennenkuin jaksoin tänne blogiin kirjoitella, ei ole tullut paljon koneella istuttua...

Eipä alkanutkaan toipuminen ihan niin kuin kuvittelin, jouduin palaamaan sairaalaan uudelleen vajaan viikon kuluttua kun avanteen kanssa tuli ylivoimaisia ongelmia. Iho meni niin rikki etten siinä saanut enää sidosta pitämään ja kipu oli kauhea, aivan kuin avohaavaan olisi kaadettu happoa. No sairaalassa sain sitten uusia aineita ihon suojaukseen ja sidostyyppiäkin vaihdettiin sellaiseen kuperaan malliin, jolla saadaan se sidos tiiviimmin paikalleen. Minulla kun se avanne on suunnilleen ihon tasolla. No nyt on tilanne rauhoittunut ja olen pärjäillyt pussieni kanssa joten kuten, ei se kivaa ole mutta minkäs teet.

Ensimmäinen hoitojakso Vepesidia on nyt myös takana ja viime viikko oli ns. väliviikko. Hoito oli yllättävän rankka etenkin kolmannella viikolla, oli ripulia ja huono olo ja tolkuton väsymys varmaan osittain sen nestehukan takiakin. Viime viikolla kävin sitten verikokeissa ja perjantaina kyselin jatkoista. Nyt olivat maksa-arvot koholla eli en sitten maanantaina aloitakaan seuraavaa hoitojaksoa vaan silloin on vuorossa ylävatsan ultraääni, jolla tarkistetaan onko maksaan ilmestynyt etäpesäkkeitä:( Tosin käyttämäni parasetamoli kipulääke voi myös vaikuttaa maksa-arvoihin, itse asiassa kun googlasin asiaa, niin yliannos parasetamolia voi aiheuttaa pysyvän maksavaurion joka voi johtaa kuolemaan. Ja minä olen aina luullut että parasetamoli on turvallinen kipulääke! No lopetin tietysti heti sen käytön ja vaihdoin buranaan, kipuja ei ole ollut edelleenkään, joten todennäköisesti pystyn tuon buranankin lopettamaan. Huono uutinen verikokeissa oli myös että markkeri oli noussut parin kuukauden takaisesta 100 yksikköä ja on jo yli 400. Toki siitäkin on sanottu että leikkaus nostaa markkeria ja minullahan jouduttiin menemään kasvainmassan läpi kun sitä avannetta tehtiin. Yksi hoitojakso ei vielä kerro sytostaatin vaikutusta, katsotaan nyt seuraava jakso, jos sellainen tulee, silloin pitäisi markkeriarvon kyllä olla jo laskussa jos tämä aine tautiini tehoaa.

Leikkaushaavan aukko on alkanut pikku hiljaa umpeutua, nyt siihen vaihdetaan sidos pari kertaa viikossa ja uskon että se on muutamassa viikossa kunnossa. Ensimmäiset pari viikkoa näytti ettei siinä haavassa tapahdu yhtään mitään, mutta sitten kun alkoi parantua niin edistystä on selvästi näkyvissä joka kerta.

Että tällaisia kuulumisia tällä kertaa, elämä jatkuu kuitenkin.